Päävalmentaja Antti Saarisen mietteitä WCAS II:n ensimmäisestä EYBL-turnauksesta

West Coast All -Star II:n ensimmäinen I-divisioonan turnaus on nyt takanapäin ja olo on vieläkin hieman hämmentynyt ja sekava. Peleissä tuli selväksi niin pelaajille kuin valmentajille millä tasolla tätä korista pitää harjoitella ja sitä kautta pelata, jotta on mahdollista menestyä pohjois-euroopan parhaiden kanssa.

Tilanteisiin reagointi, viimeistelyvarmuus, puolustus- ja levypallopelaaminen, keskittyminen ja urheilullisuus/voima on ihan toista kuin kotimaan valtakunnan sarjassa. Ensimmäisen oppitunnin tästä meille antoi viime vuoden EYBL-superfinalisti BC Chekhovskyi Yestrebi, olimme pelissä hyvin mukana puoliaikaan asti. Saimme hyvällä joukkuepuolustuksella paljon suurikokoisemmat venäläiset ahdinkoon ja siirryimme puoliajalle 3 pisteen johtoasemassa. Kolmannen erän alkuun keskittyminen herpaantui ja vastustajalla oli laittaa suurempaa vaihdetta silmään. Heidän aggressiivinen puolustus toi meille liikaa helppoja menetyksiä ja sitä kautta vastustaja pääsi juoksemaan helppoja koreja. Johtoasema ei enää vaihtunut ja kärsimme 9 pisteen tappion avausottelussamme.

Toinen peli oli kuin ensimmäisen toisinto. Vastassa oli Tallinnasta tullut muutamasta kovasta joukkueesta kerätty Kesklinna KK. Jälleen olimme hyvin pelissä mukana aina toisen jakson viimeiselle minuutille. Minuutin nukahdus ja kolme menetystä käänsi ottelun 3 pisteen johtoasemasta 3p tappioasemaan. Heikon kolmannen jakson alun vieraat veivät uskomattomalla juoksupelillä 15-2 ja ottivat sitä kautta koko pelin hallinnan itselleen. Kesklinnan takamiehenä hääri kuuluisan koripalloilija Gerd Kullamäen poika Kristian. Hänet saimme pidettyä todella pienissä lukemissa (5p), tästä hatunnosto puolustuksellemme.  Hän on viiden pelatun pelin jälkeen koko Eyblin pistetilaston kakkonen pisteissä ja ykkönen syötöissä. Pelissä opimme ainakin sen, että tässä sarjassa pitää oikeasti juosta täysillä alas menetetyn tilanteen ja oman korin jälkeen. Vastustaja rankaisi meitä helpoilla koreilla aivan liian monta kertaa, jopa oman onnistuneen vapaaheiton jälkeen omissa soi parin sekunnin päästä!

Lauantaina pelit jatkuivat venäläispäivä-teemalla. Ensimmäisenä vastaan tuli Pietarin BS Admiralteiskaya. Vastassa oli jälleen kuten joka pelissä hieman pidempi ja vahvempi joukkue. Pietarin porukka oli selvästi turnauksen heikoin verrattuna meidän muihin vastustajiin. Nyt ensimäistä kertaa pääsimme ihan tosissaan pelaamaan voitosta koko ottelun ajan. Tiukassa paikassa levypallopelimme huolimattomuus ratkaisi pelin vastustajalle. He olivat levypallopelissä paljon meitä skarpimpia. Mainittakoon, että tuomarina oli jostain kumman syystä pietarilaisjoukkueen presidentti, joka kyllä vaikutti puhalluksiin negatiivisesti. Lopun Terolle tullut F**k *** kommentti jäi aikakirjoihin.

Toinen peli pelattiin illalla Venäjän kuuluisinta urheilukoulua CSKA:ta vastaan. Ottelun alku oli ihan pojat vastaan miehet ottelua. Olimme todella arkoja molemmissa päissä kenttää ja CSKA pääsi tekemään helppoja koreja liukuhihnalta. Puoliajan 32-15 tilanne näytti kääntäneen ottelun jo venäläisille, mutta löysimme kadoksissa oleen itseluottamuksemme ja aloimme saada onnistumisia molemmissa päissä kenttää. Parhaimmillaan 6 min ennen loppua olimme jo 6 pisteen päässä, mutta tätä lähemmäs rahkeemme eivät tällä kertaa riittäneet.

Sunnuntain aikaisessa pelissä vastaan asettui tuttu Muki Helsingistä. Tämä oli kahden aika väsyneen joukkueen taistelu, jossa Muki hallitsi ja me roikuimme taka-ajajana läpi ottelun. Tästä pelistä ei jäänyt paljoa kerrottavaa.

Kokonaisuutena turnaus oli todellakin silmiäavaava kokemus. Näimme, mitä pelaaminen on tällä tasolla vaatii. Taidollisesti meillä ei ollut mitään hävettävää, jokainen joukkueen poika osasi pelata, tilanteet vain tulivat niin nopeasti, ettei niihin osattu aina reagoida oikein. Nyt olemme paljon viisaampia ja varmasti valmiimpia ensi kuussa järjestettävään toiseen turnaukseen.