WCAS III EYBL-taipale päätökseen

(Päävalmentaja Petka Lehtisen raportti)

Kahden vuoden matka 2000-syntyneiden poikien EYBL-sarjassa tuli päätökseen viime viikonloppuna Riikassa. Viimeisen turnauksen saldoksi tuli voitto liettualaisesta Visi Kartu Vilnius 2:sta ja tappio muista neljästä pelistä. Turnauksen joukkueista myös Liepaja olisi ollut voitettavissa, muut vastustajat olivat selvästi meitä parempia joukkueita.

Viime kaudella saavutimme yhteensä neljä voittoa ja tällä kaudella viisi voittoa viidestätoista pelistä. Parasta peliä pelasimme viime kauden viimeisessä ja tämän kauden ensimmäisessä turnauksessa. Viime kauden viimeisessä turnauksessa tuntui, että olimme kauden aikana ottaneet edistysaskeleita pelinopeudessa ja -kovuudessa sekä myös pallon liikuttamisessa. Haastoimme silloin miehekkäästi molemmat Minskin joukkueet, mikä oli hienoa. Tämän kauden ensimmäisessä turnauksessa hyökkäyspelimme oli parhaimmillaan. Pallo liikkui yli kentän skip-syötöillä, liikutimme palloa ulos ajoista ja jatkoimme hyökkäämistä välittömästi extra-syötöillä tai uudella ajolla.

Nyt viimeisessä turnauksessa peleissä ei ollut enää samaa kovuutta eikä joukkueena hyökkäämistä, joita oli edellä mainituissa kahdessa turnauksessa. Hyökkäämisemme oli hidasta ja yksilöpainotteista 1-1 pelaamista eikä taisteluilmekään ollut riittävällä tasolla tällä kertaa. Pelitilanneheittoprosenttimme kertoo suoraan hyökkäämisemme vaikeuksista. Kahden pisteen heittoprosenttimme oli kokonaisuudessaan 35,1 % ja viidellä pelaajalla se oli alle 30 %. Tämä kertoo suoraan tehtyjen heitonvalintojen järkevyydestä, otimme turhan usein häirittyjä ratkaisuja ensimmäisestä ajosta, vaikka pelikaveri oli vapaana syöttöä varten.

Kaiken kaikkiaan saimme kahden kauden aikana oppia monista tärkeistä asioista. Henkilökohtaisten taitojen saralla esiinnousseita asioita ovat olleet heiton jalkatekniikoiden sekä itse heiton nopeus, monipuoliset viimeistelytaidot korin läheisyydessä ajon tai sisäliikkeen päätteeksi, syöttöjen kovuus sekä tarkkuus kaikissa eri pelitilanteissa ja puolustuspään 1-1 tilanteissa pärjääminen. Fyysisellä puolella huomasimme vastustajien olevan lähes järjestään lihaksikkaampia ja paremmassa kunnossa.

Toivottavasti mahdollisimman moni pelaaja sai kahden kauden aikana itselleen informaatiota siitä, mitä voi kehittää, jos haluaa mennä eteenpäin koripalloilijana. Kehittymistä tapahtuu varmasti, jos harjoittelee laadukkaasti ja runsaasti. Esimerkkinä tästä viimeisessä turnauksessa MVP-palkinnon saanut Niko M., joka oli tämän kauden selvästi eniten kehittynyt pelaajamme. Koripallossa pätevät monet samat säännöt kuin muuallakin elämässä. Uusia mahdollisuuksia (eli peliminuutteja) saa hoitamalla hommansa hyvin ja oppia saa joka paikasta aina juuri niin paljon, kuin on valmis sitä itse ottamaan.  Nämä on hyvä muistaa aina niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin.

Suuret kiitokset kaikille pelaajille kahden vuoden ajalta! Kiitokset myös Tapalle kaiken tämän mahdollistamisesta!

Petka